Ezekiel 31

Egyptiläisten ylpeyden rankaiseminen

1Yhdentenätoista vuotena, kolmannessa kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä tuli minulle tämä Herran sana ja se kuului:

2"Ihmislapsi, sano faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen meluaville joukoilleen: Kenen kaltainen olet suuruudessasi? 3Katso, Assur oli setri Libanonilla, kauniine oksineen, varjoisine lehvineen, korkeakasvuinen, ja sen latva oli tiheän oksaston keskellä. 4Vedet olivat kasvattaneet sen suureksi, korkeaksi sen oli saanut syvyys, joka virtoineen kiersi sen istutusmaata ja lähetti ojiaan kaikille metsän puille. 5Sen tähden siitä tuli korkeakasvuisin kaikista kedon puista. Se sai paljon haaroja, ja oksat, joita se levitti, tulivat pitkiksi runsaista vesistä. 6Sen lehvillä pesivät kaikki taivaan linnut, sen oksien alla synnyttivät kaikki kedon eläimet, ja sen varjossa asuivat kaikki suuret kansat. 7Kaunis se oli suuruudessaan ja oksiensa pituudessa, sillä sen juuri oli runsaiden vetten ääressä. 8Setrit eivät olleet sen vertaisia Jumalan puutarhassa, eivät sypressit sen oksien veroisia, eivät plataanit niin kuin sen haarat. Ei yksikään puu Jumalan puutarhassa ollut kauneudessa sen veroinen. 9Minä tein sen niin kauniiksi oksien runsaudessa, että kaikki Eedenin puut Jumalan puutarhassa sitä kadehtivat.

10Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska se tuli korkeakasvuiseksi ja sen latva oli tiheän lehvästön keskellä ja sen sydän ylpistyi sen korkeudesta, 11annoin sen pakanoista mahtavimman käsiin, ja hän teki sille, mitä teki. Jumalattomuutensa tähden karkotin sen. 12Sen hakkasivat muukalaiset, julmimmat pakanoista, ja heittivät maahan. Vuorille ja kaikkiin laaksoihin kaatuivat sen haarat, ja sen oksat murskaantuivat kaikkiin maan puroihin. Kaikki maan kansat laskeutuivat alas sen varjosta ja jättivät sen. 13Sen kaatuneella rungolla asuvat kaikki taivaan linnut, ja sen oksien ääressä oleskelevat kaikki kedon eläimet – 14ettei yksikään puu vesien äärellä kasvaisi niin korkeaksi eikä nostaisi latvaansa paksujen oksien keskeltä ja etteivät mahtavimmatkaan niistä, ei mitkään, jotka juovat vettä, olisi korkeudessaan pysyviä, sillä ne ovat kaikki annetut alttiiksi kuolemalle, menemään maan syvyyteen, hautaan vaipuneiden pariin yhdessä ihmislasten kanssa.

15Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona hän astui alas hautaan, verhosin syvyyden suruun hänen tähtensä, pidätin virrat, niin että paljot vedet pysähtyivät juoksussaan, ja puin Libanonin hänen tähtensä mustiin, ja kaikki kedon puut olivat näännyksissä hänen tähtensä. 16Hänen kaatumisensa ryskeestä panin kansakunnat vapisemaan, kun syöksin sen alas hautaan, hautaan vaipuneiden pariin. Mutta lohdutetuiksi tulivat maan syvyydessä kaikki Eedenin puut, Libanonin valiot ja parhaat, kaikki, jotka juovat vettä. 17Myös ne astuivat alas hänen kanssaan hautaan, miekalla kaadettujen pariin, samoin hänen auttajansa, ne, jotka istuivat hänen varjossaan kansojen joukossa.

18Oliko yksikään Eedenin puista vertaisesi kunniassa ja suuruudessa? Mutta sinut syöstiin Eedenin puiden kanssa alas maan syvyyteen. Ympärileikkaamattomien keskellä makasit miekalla kaadettujen kanssa. Samoin käy faraon ja koko hänen meluavan joukkonsa, sanoo Herra, Herra."

Copyright information for FinSTLK2017